Títulos em Ficção Histórica

Vuosi on 1983. Bulevardin antiikkikauppaa pyörittävä Maarit on elämäänsä tyytyväinen, itsenäinen nainen. Sitten eräänä päivänä hänen puotiinsa astelee hurmaava vapaaherra Henrik Sköld. Henrik tuo tullessaan tuulahduksen menneen ajan charmia sekä henkeäsalpaavan kauniin timanttikaulakorun. Jalokivi on kartuttanut kuitenkin kirotun maineen: monien käsien kautta läpi Euroopan hovien kulkenut timantti on jättänyt jälkeensä epäonnea sekä sydänsurua. Myytäväksi tuotu timanttikaulakoru päätyy lopulta kääntämään Maaritinkin koko elämän päälaelleen.

Vastaperustettuun Helsinkiin asettunut komea hollantilainen on onnekas kuin itse piru – ja lähes yhtä rikas. Helsingin varakkaimpana miehenä van Sanden on solminut liiton asemansa ohitse Jägerhornien suvun kanssa. Uudet tuulet puhaltavat merireiteillä. Pystyykö nuori Helsinki varmistamaan paikkansa kauppakaupunkina?

"Jos minä kutsuisin teidät Pietariin niin tulisitteko te?" Hurmaava Aleksanteri I, Venäjän mahtava keisari ja Suomen suuriruhtinas, jättää jälkeensä palvovia alamaisia ja murskattuja sydämiä. Avioliitostaan ja rakastajattaristaan huolimatta hallitsijan raskasta taakkaa kantava Aleksanteri kaipaa rinnalleen todellista kumppania. Kun komea keisari sitten matkustaa Suomeen osallistuakseen Porvoon valtiopäiville, kohtaa hän tanssiaisissa viattoman ja suloisen 17-vuotiaan Ulla Möllersvärdin.

"Tulee päivä, jolloin sinä olet Ranskan kuninkaalle tärkein ihminen maan päällä, päivä jolloin kuningas palvoo sinua."Poikkeuksellisen kaunis ja lahjakas porvaristyttö Jeanne Poisson vaalii sydämessään lapsena saamansa ennustusta: jonakin päivänä ihailtu kuningas Ludvig XV vielä huomaisi hänet. Kohtalo odottaa Jeannea Versaillesin saleissa, mutta Ranskan hovi on vaarallinen ja petollinen paikka, ja kilpailu kuninkaan suosiosta kovaa. Ludvigin rakastajattaret vaihtuvat tiuhaan, mutta neuvokas Jeanne onnistuu hurmaamaan kuninkaan ja nousemaan ennennäkemättömän vaikutusvaltaiseen asemaan.

Claveringin perheen on hyväksyttävä se tosiasia, että heidän etuoikeutettu elämäntapansa ja englantilainen maalaiskartanonsa ovat mennyttä aikaa. Nuori Jessica Clavering kasvaa perheensä taloudellisen tuhon varjossa. Kun hänelle tarjoutuu ulospääsy kotinsa katkeroituneesta ilmapiiristä, hän tarttuu siihen – vaikka se tarkoittaakin avioliittoa uusrikkaan naapurin pojan Joss Maddenin kanssa. Hän ei kuitenkaan tiedä, kuinka dramaattisesti hänen elämänsä muuttuu.

Eletään jatkosodan aikoja vuonna 1942. Pakkasta on yli kolmekymmentä astetta, kun majuri haluaa lähettää sissijoukon Äänisen toiselle puolelle. Tavoitteena on tiedustella Äänisjärven itäpuolella oleva Vytegran kaupungin alue. Ylikersantti ei ole asiasta innoissaan. Pakkasen lisäksi upottavaa lunta on paljon ja Vytegran kaupungissa on vihollisen sissitorjuntapataljoona. Valinnanvaraa ei kuitenkaan ole - ja niin ylikersantti sissijoukkoineen lähtee hurjalle matkalle yli Äänisen.

Lappi vuonna 1941. Saksalaiset joukot haluavat hyökätä kohti Neuvostoliittoa. Mukaan tarvitaan kuitenkin myös suomalaisia, joten vänrikki Jussi Räikkönen ryhtyy keräämään suomalaista sissijoukkuetta. Diili vaikuttaa hyvältä, sillä suomalaiset sotilaat pääsevät kuntoisuuslomalle ja saavat nauttia saksalaisten sotilaiden arvokkaista hyödykkeistä, kuten tupakasta. Kaikki ei kuitenkaan ole sitä miltä näyttää - ja pian suomalaiset sissit joutuvat huomaamaan tehtävän olevan jotain muuta kuin alun perin oli luvattu.

Korsu, jossa makoilee kaksikymmentä miestä lavereillaan, on oiva paikka alkaa tarinoimaan. Tarinat saattavat olla tosia tai sitten eivät... Voiko hevonen todella oppia maastoutumaan konekiväärin äänestä? Voiko auton rekisterinumeron perusteella huomata vakoojan? Kannattaako herkullisesta ruuasta haaveilevien sotilaiden lähteä tutkimaan lähistön perunakuoppia? "Kollaan korsutarinoita" on eläväinen tarinakokoelma, joka kuvaa toisen maailmansodan aikoja.

Eletään 40-luvun loppua ja Leo ja Tuuli asuttavat Tammimäen kartanoa. Ajat ovat muuttuneet, eikä kartanonherrojen tyttäretkään ole enää pelkästään hienoja neitejä. Tuuli on opiskellut Helsingissä agronomiksi ja osallistuu maatilan töihin esimerkiksi ajamalla traktoria.

Joakim Weber on kuollut ja tehnyt vastahakoisesta, huimapäisestä ja kauniista Mariesta kauppahuoneen omistajan ja jatkajan; tyttären hätäpäissään naimalle vätysmäiselle Fredrik Wadenille hän ei ole halunnut antaa päätösvaltaa. Mies pyrkii kuitenkin arveluttavinkin keinoin pääsemään käsiksi kauppahuoneen rahoihin, eivätkä Marien huolia suinkaan vähennä ajan levottomat olot. Kaupankäynti takkuilee ja Marie menettää kolme laivaansa, ja kaiken huipuksi käy ilmi, ettei Marien poika Magnus ole tippaakaan kiinnostunut kauppahuoneesta vaan janoaa muusikoksi ja säveltäjäksi.

Tuuli Falkenfelt on kartanonherra Leo Falkenfeltin ja Margaretan tytär, Tammimäen perijätär. Hänen äitinsä on menehtynyt traagisesti synnytykseen, ja murheellinen Leo ikävöi rakasta Margaretaansa. Muutoksen tuulet puhaltavat Kotkatjärvellä: sodan jälkeen kartanot saavat uusia asukkaita, jotkut mieluisampia kuin toiset.

Oppinut ja kuninkaan suosima markiisi de Bardelys on viettämässä seurueensa kanssa iltaa, kun paikalle ilmaantuu hänen kilpailijansa kreivi de Chatelleraut. Kaikki ovat tietoisia kreivin hiljattain pieleen menneestä kosinnasta, joka herättää yleistä hilpeyttä. Asia johtaa toiseen, ja pian markiisi huomaa lyövänsä vetoa lähes koko omaisuudestaan siitä, että onnistuu voittamaan kyseisen naisen, Roxalanne de Lavédanin, itselleen. Tämä osoittautuu kuitenkin kaikkea muuta kuin helpoksi tehtäväksi.

Eletään vuotta 1857. Alfred istuu kalliolla Ahvenanmaalla ja katselee taivaalle. Hän seuraa pääskysiä ja miettii elämäänsä. Kun hänen vaimonsa Elna kuoli synnytykseen, Alfred romahti. Hän ei nähnyt muuta keinoa kuin paeta. Mutta nyt Alfredista tuntuu, että hänen on aika palata Runsoriin suvun ja pienten lasten luokse. Runsorissa Magda yrittää selvitä edesmenneen siskonsa Elnan ja Alfredin pienokaisten kanssa. Hän ei ole vielä luopunut unelmastaan tulla tyttökoulun opettajaksi, mutta haave on täytynyt siirtää tuonnemmaksi.

Piiritanssi-sarjan viimeinen osa kertoo laivanvarustajien kaupungista, jossa elämän tyyneyttä ravistelevat historian odottamattomat tapahtumat ja mutkikkaat ihmissuhdekuviot.

"Huomio! Tähdätkää! Tulta!" Laukausten ääni lyö piiskana takaisin kiviseinästä. Teloitettava lysähtää maahan. On vuosi 1944, ja Pentti Ketola on päätynyt sotapoliisikomppanian päälliköksi. Hän valvoo kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa. Voiko kukaan selvitä vastaavasta sota-ajan tehtävästä ilman tunnontuskia ja ahdistusta? Vai kovettaako sota miehen kuin miehen? "Tavanomaisia sotatoimia" seuraa Ketolaa ja hänen perhettään läpi sotavuosien.

Piiritanssi-sarjan kolmas osa on kiehtova kuvaus 1800-luvun loppupuolen Suomesta ja Grönforsin kauppahuoneen värikkäistä vaiheista historian pyörteissä.

Aleksandra ja Mikael on Piiritanssi-sarjan toinen osa, jossa seurataan porvarisperheen elämää läpi koettelemusten kohti taloudellista hyvinvointia.

Piiritanssi aloittaa mukaansatempaavan historiallisen sarjan, jossa seurataan 1800–1900-luvun Porin moninaisia vaiheita ja seurapiirien ihmissuhdekiemuroita.

Ursula Pohjolan-Pirhosen 1970- ja 1980-luvuilla ilmestyneet ihanat kartanoromaanit tekevät paluun äänikirjoina. Tammimäen Margareta on kirjailija Ursula Pohjolan-Pirhosen (1925-1984) historiallisen Tammimäki-sarjan ensimmäinen osa, jossa seurataan romanttista herraskartanoelämää Tammimäen, Kesäniemen ja Sudenpään kartanoissa 1920-luvun Suomessa. Paroni Karl Falkenfelt asuu Tammimäen kartanossa ainoan tyttärensä Margaretan kanssa. Tunnelmallista kartanoa koristavat valkeat pilarit ja vehreä puutarha, ja Margaretalle kartano on paratiisi maan päällä.

Marie Weberin sisäpiika Greta Mikontytär pääsee hattumaakari Anna Fallinin apulaiseksi entisen emännän myytyä kauppahuoneensa ja muutettua Tukholmaan. Gretasta kehkeytyykin paitsi näppärä ompelija myös erinomainen muotisuunnittelija, joka vetää salongin täyteen porilaisrouvia. Valitettavasti sinne änkeää myös Tyskilästä Forssiksi muuttuneen kauppahuoneen uusi omistaja, leskimies Arvid Grönfors, joka on päättänyt saada Gretan uudeksi rouvakseen vaikka väkisin.